syntyi syksyllä 1838 Fredriksholmin torpassa Padasjoen Kasiniemessä. Pappi kirjoitti kastettujen luetteloon nimeksi Hedvig Lovisa, mutta kun tyttö lienee varttunut suomenkielisessä kodissa, sukuharrastaja käyttää hänestä nimeä Loviisa Brummer, mikä nimi hänellä on joidenkin lastensa kastemerkinnöissäkin.
Loviisan isä Otto Fredrik Brummer (s. 1805) oli naimisiin mennessään aliupseeri (kersantti) Kasiniemen rälssistä ja äiti taas talollisen tytär Justiina Matintytär (s. 1811) Kaidanmaan Korkean talosta. Häitten jälkeen nuoripari asusteli Kasiniemessä sulhasen isän talossa, mutta parin vuoden kuluttua heistä tuli Fredriksholmin väkeä.
Kasiniemen rälssiä nautittiin neljässä osassa, joista yksi oli Ojala, ja sen osan torppa Fredriksholm oli (lähde: Kasiniemen Sanomat). Torppa ilmeisesti perustettiin 1830-luvulla, ainakaan sitä ennen sitä ei näy seurakunnan rippikirjoissa, ja ehkä se perustettiin juuri Oton ja hänen perheensä elinkeinoksi ja hallintaan. Olisiko torppa saanut nimensäkin isännän toisesta nimestä?
Torppaan syntyi pikkuväkeä ainakin 10 lasta, heistä moni kuoli jo pienenä. Loviisa oli järjestyksessä viides. Hän varttui vanhempiensa luona 17 vuoden ikään, jolloin hän pestautui piiaksi Kauratun Postin taloon. Sieltä tarkk'ampuja Erkki Spjut hänet sitten korjasi vaimokseen, kuten sukuharrastaja viimeksi kirjoitti.
Loviisan kersantti-isän Otto Brummerin isä oli niin ikään Kasiniemen rälssin sotilas. Otto syntyi Luopioisissa Ämmätsässä, lyhyen matkan päässä Kasiniemestä siis, ja kastettujen kirjaan hänen isäkseen merkittiin kersantti Arvid Fredrik Brummer (s. 1772) ja äidiksi kersantti Brummerin piika Kreetta Heikintytär. Otolla oli myös vanhempi sisar, Anna Maria (s. 1803), heidän vanhempansa eivät ilmeisesti koskaan avioituneet. Ellei sitten talollisen tytär Kreetta Matintytär, jonka Arvid-kersantti vei vihille Oton ollessa vuoden vanha ja joka hieman aikaisemmin oli muuttanut Ruovedeltä Kasiniemeen, ole sama henkilö kuin Oton äiti Kreetta Heikintytär, mutta se on vielä selvittämättä. Kreetta Matintytär kuoli synnyttäessään Oton nuorempaa sisarta, Liisa Sofiaa (s. 1806), joka jäi eloon ja kasvoi aikuiseksi.
Otto kuitenkin varttui isänsä tykönä Kasiniemen rälssissä, ja aikuistuttuaan hän seurasi isänsä ja isoisänsä tietä armeijaan kersantiksi, kunnes jäi maata viljelemään Fredriksholmiin.
Kuva: Fritz von Dardel (1817-1901): Lypsypiika lypsää lehmää. (Nordiska Museet, Wikimedia)
Lähteet:
Luopioisten ja Padasjoen kirkonkirjat
Kasiniemen asutus 160 vuotta sitten. Kasiniemen Sanomat 8. (2000)
Sukuharrastaja on palannut blogiin parin kuukauden hiljaiselon jälkeen. Keväällä harrastus vaipui syvälle perukirjan (tai parin) uumeniin, eikä kohonnut sieltä blogikirjoituksiin asti, mutta kesä on tuonut tullessaan uudet tarinat.
Tällä kertaa pääosassa on tarkk'ampuja Erkki Spjut. Hän syntyi Padasjoella 1800-luvun alkupuolella eikä ole (kai) harrastajalle mitään sukua, mutta hän on kirjoittajan esi-isän Erkki Juho Saukon aikalainen. Molemmista Erkeistä tuli tarkk'ampujia tsaarin armeijaan saman kuukauden väennostossa. Sittemmin on käynyt ilmi, että sotilas Spjut on sukuharrastajan pitkäaikaisen ystävän esi-isä.
Tammikuussa 1855 Erkki Heikinpoika sai väennostossa arpalipun numero 26. Krimin sodan (1854-1856) aikaan perustettiin joka lääniin uusia ruotutarkk'ampujapataljoonia, joten olisiko arpa määrännyt Erkki Heikinpojan sellaiseen? Pieni arvan numero määräsi miehen vakinaiseen armeijapalvelukseen kolmeksi vuodeksi, suurempi numero vain harjoituksiin lähellä olevaan reservikomppaniaan kolmena kutsuntaa seuraavana kesänä.
Erkki Heikinpoika oli syntynyt vuonna 1835 Osoilan kylässä Pitkälahden torpparin Heikki Aataminpojan (s. 1801) ja tämän vaimon Maija Mikontyttären (s. 1802) viidentenä lapsena. Ajan tavan mukaan hän lähti rengiksi rustholliin 15 vuoden iässä, ja viisi vuotta myöhemmin hänestä tuli sotilas, joka sai sotilasnimen Spjut (keihäs).
Tarkk'ampuja Erkki Spjut löysi vaimokseen Kauratun kylän Postin talon piian, Heta Loviisa Brummerin (s. 1838). Häitä vietettiin keväällä 1856. Perhe kasvoi tasaista tahtia, kun ensin syntyi poikalapsi Konstantin (s. 1857) ja sitten tytöt Manta (s. 1860), Maria (s. 1863), Olga Kustaava (s. 1864), Eeva Loviisa (s. 1867) ja Amalia (s. 1869). Heistä Konstantin kuoli tuhkarokkoon neljän vanhana ja Maria hinkuyskään kahden viikon ikäisenä. Isä-Erkki ei ollut enää sotilas ainakaan Mantan syntyessä.
Suurten nälkävuosien jälkeen perhe lähti liikkeelle isäinsä mailta ja muutti ensin Hollolaan tammikuun pakkasissa vuonna 1871. Heidän myöhempiin vaiheisiinsa palataan vielä, mutta sitä ennen on aihetta tarkastella sotilas Spjutin vaimoa. Sukunimi Brummer nimittäin herättää mielenkiintoa, sillä olihan Kasiniemen kartanossa sennimistä herrasväkeä tuohon aikaan.
Kuva:
Suomalainen upseeri ja sotilas Oulun tarkk'ampujapataljoonasta vuoden 1860 tienoilla. (Wikimedia)
Lähteet:
Padasjoen seurakunnan kirkonkirjat
Sotaväki autonomisessa Suomessa. Arkistojen Portti.
